Varatuomari Martti Brander muistutti, että kuolemaan valmistautuminen on myös juridinen teko.
-
Asioiden hoito ajoissa varmistaa, että kuolevan tahto toteutuu
-
Juridinen valmistautuminen on vastuullisuutta
-
Helpotetaan myös omaisten taakkaa
-
Oikeudellisessa varautumisessa olennaista
-
Oikeustoimikelpoisuus
-
Ymmärrys tehdä päätöksiä
-
Tärkeät asiakirjat syytä tehdä ajoissa
-
Edunvalvontavaltuutus: joku muu voi toimia puolesta
-
Kirjallinen valtakirja ja kaksi todistajaa
-
Alkuperäinen paperinen valtakirja toimitetaan digi- ja väestötietovirastoon vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan
-
lääkärinlausunto
-
Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen: Digi- ja väestötietovirasto
Hoitotestamentilla
Potilaslaki (785/1992), kirjataan toiveet lääketieteellisestä hoidosta ja esimerkiksi elvytyksestä. Lakisääteinen. Ilmaisee toiveet ja määräykset hoidosta ja elvytyksestä. Turvaa itsemääräämisoikeuden myös toimintakyvyn heikentyessä.
Hoivatestamentilla
ihminen voi esittää toiveita tulevan hoivansa laadusta. Keskittyy lähinnä arjen hoivaan ja elämään ja siinä voidaan käsitellä esimerkiksi asumistoiveita, arjen rutiineja, henkilökohtaisia toiveita, uskontoa ja arvoja sekä elämän loppuvaiheen asioita.
Testamentti
Perintökaari (40/1965) määrittää omaisuuden kohtalon kuoleman jälkeen. Muotovaatimukset: kirjallinen, allekirjoitus ja kaksi todistajaa yhtä aikaa läsnä samassa tilassa. Todistajien pitää tietää, että kyseessä on testamentti, mutta ei sen sisältöä. Voidaan muuttaa haluttaessa.
Digitestamentti
Nykyaikana tarpeellinen, mutta ei juridinen asiakirja. Mitä henkilö toivoo eri palveluille tehtävän. Helpottaa huomattavasti omaisten työtä palveluiden sulkemisessa. Ellei digitestamenttia ole, omaisten pitää pyrkiä selvittämään, mitä sähköisiä palveluja ja tilejä vainajalla oli – ohjeita saa palveluntarjoajilta. Sisältöluettelo niistä digitaalisista palveluista, joita käyttää: sähköpostit, pelitilit, someprofiilit, pilvipalvelut jne. käyttäjätunnuksineen, tietokoneet, mobiililaitteet sisältöineen.
Hautajaismääräys
Perustuu hautaustoimilakiin (457/2003). Henkilön oma tahdonilmaus siitä, miten hän haluaa, että hautaus ja siihen liittyvät järjestelyt hoidetaan kuoleman jälkeen. Ei ole testamentti, mutta sillä on lähinnä moraalinen painoarvo: Lähiomaiset ovat velvollisia ottamaan huomioon vainajan tahdon. Käytännössä hautajaismääräys ohjaa omaisia ja hautaustoimistoa toimimaan henkilön toiveiden mukaisesti.
Teksti: Tuula Vainikainen